Paikalla näin töyhtöhyyppiä, lokkeja ja tuttavallisia tiaisia. Ilman kiikaria niitä oli hieman turha yrittää tiirailla, mutta kevään äänet lämmittivät kivasti mieltä.
Pikainen hengähdystauko lintutornilla ja jatkoin matkaani kohti Papulanniemen nokkaa..jossa kartan mukaan on nuotiopaikka ja laavu. Tie sinne oli mukavan lätäkköinen. Innostuin useamman kerran tekemään uria tiepenkkoihin kengilläni..ihan kuin lapsena lätäköissä leikkiessä. Mikä se hauskemapaa, kuin teiden kuivaus ojia kaivamalla...
Papulanniemessä paistin makkarat itselle ja koiralle. Repussani oli painona kolme halkoa, jotka riittivät hyvin käristeiden lämmittämiseen. Pielisjoki on todella leveä Kangasveden kohdalla.
Tepsuttelua päivälle kertyi kaksitoista kilometriä, ideani oli onnistunut. Persus ylös penkistä ja ulkoilemaan. Ajatus on usein laiskalle hankala, mutta joka kerta piristävä. Patikkakengät piti omat tassut kuivina, lahkeistani ja koirastani en voi sanoa samaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti